I feel the weight on my heart, it's like a stone
no more days, and i'll be gone
There's nothing left to care about
i load the gun, shout, jump out of the boat
It's so cold, so scary and mad
no more days cause i see the black
skies over me, under the sea
no one can rescue me
Leave me, i'm falling
skipping life, going away
leave me, tonight i'm dying
drowning, i'm on my way to stray
I saw the future, days and my past
they are like a movie, they run so fast
through my eyes, like thousand lies
i load the gun, cry, jump over the skies
Freeze everything i once had
i will never come back
skies over me, i'm falling asleep
these streets are so steep
Could you leave me, im going
loving life, hating days which have nothing for me
leave me, tonight i'll be dead
don't fear your life, like i dread
And so, I don't see the light
and i won't fight
my way to somewhere, just will stay here
and look up to you somewhere
Could you leave me to the railroad
everything that's left of me is thread
I am not here anymore
tiistai 27. marraskuuta 2012
lauantai 10. marraskuuta 2012
Russian roulette
Russian roulette,
i play it with my heart,
russian roulette,
and we all fall apart.
The gun is loaded,
we've lost our fate,
time has stopped,
is this why we're made.
Russian roulette,
i play it for my life,
russian roulette,
and some of us have died.
The sun is dying,
we've given away everything,
time is lying,
is this happy ending?
Russian roulette,
i play it with you love,
russian roulette,
i'm flying high above.
i play it with my heart,
russian roulette,
and we all fall apart.
The gun is loaded,
we've lost our fate,
time has stopped,
is this why we're made.
Russian roulette,
i play it for my life,
russian roulette,
and some of us have died.
The sun is dying,
we've given away everything,
time is lying,
is this happy ending?
Russian roulette,
i play it with you love,
russian roulette,
i'm flying high above.
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Pelasta itsesi
Sie satutat eniten lähtemällä,
kohti taivasta menemällä,
pois lentämällä,
haluat pelastaa itsesi elämältä,
ja joltain pimeältä,
et tahdo kulkea hämärässä,
ei ole valoa etkä näe pimeässä.
Sinuun sattuu ehkä elämässä,
mutta usko kerran, tässä hetkessä,
on liian paljon nähtävää,
sata syytä joiden vuoksi selviää,
ole utelias, elä luovuta vielä,
sillä jonain päivänä on joku pitämässä kädestä,
ja jonain päivänä on joku joka estää sinua lähtemästä.
Et näe toivoa huomisessa,
mutta kaikki hyvä on tulossa,
se on vain näköpiiriltäsi piilossa,
surunmustan verhon helmoissa,
näe se ja kanna sydämesi suojissa,
koska jokin päivä on käännepiste,
älä luovuta vielä, pelasta itsesi.
kohti taivasta menemällä,
pois lentämällä,
haluat pelastaa itsesi elämältä,
ja joltain pimeältä,
et tahdo kulkea hämärässä,
ei ole valoa etkä näe pimeässä.
Sinuun sattuu ehkä elämässä,
mutta usko kerran, tässä hetkessä,
on liian paljon nähtävää,
sata syytä joiden vuoksi selviää,
ole utelias, elä luovuta vielä,
sillä jonain päivänä on joku pitämässä kädestä,
ja jonain päivänä on joku joka estää sinua lähtemästä.
Et näe toivoa huomisessa,
mutta kaikki hyvä on tulossa,
se on vain näköpiiriltäsi piilossa,
surunmustan verhon helmoissa,
näe se ja kanna sydämesi suojissa,
koska jokin päivä on käännepiste,
älä luovuta vielä, pelasta itsesi.
Ikuisuus
Tänä yönä, minä olen epäonnistunut
ja seuraavana päivänä liian nuutunut,
jokaisena sekuntina itseeni pettynyt
ja sieluni olen pakkaslumessa kylvettänyt.
Tänä vuonna, minä olen kadonnut,
noussut, ja uudelleen vajonnut,
jokaisena tuntina itseäni syrjäyttänyt
ja sydämeni olen talviaamuissa kylmettänyt.
Tässä elämässä, minä olen hävinnyt,
palannut, ja heti pois lähtenyt,
jokaisena minuuttina olen itseni pois heittänyt
ja mieleni ikiroutaan jäädyttänyt.
Tänään, ei mikään ole, eikä mikään ole palannut,
olen kylmissä liekeissä hiljalleen karrelle palanut,
jokaisena päivänä kuolemaa taivaista kurotellut,
ja ajatukseni jonnekkin kauas muuttanut.
Huomenna, olen lukenut enteet, kohtalon tappanut,
maahan kupan kaivanut ja sen sinne haudannut,
jokaisena hetkenä olen tätä vatvonut,
ja kaikkeni vihdoin olen uhrannut.
ja seuraavana päivänä liian nuutunut,
jokaisena sekuntina itseeni pettynyt
ja sieluni olen pakkaslumessa kylvettänyt.
Tänä vuonna, minä olen kadonnut,
noussut, ja uudelleen vajonnut,
jokaisena tuntina itseäni syrjäyttänyt
ja sydämeni olen talviaamuissa kylmettänyt.
Tässä elämässä, minä olen hävinnyt,
palannut, ja heti pois lähtenyt,
jokaisena minuuttina olen itseni pois heittänyt
ja mieleni ikiroutaan jäädyttänyt.
Tänään, ei mikään ole, eikä mikään ole palannut,
olen kylmissä liekeissä hiljalleen karrelle palanut,
jokaisena päivänä kuolemaa taivaista kurotellut,
ja ajatukseni jonnekkin kauas muuttanut.
Huomenna, olen lukenut enteet, kohtalon tappanut,
maahan kupan kaivanut ja sen sinne haudannut,
jokaisena hetkenä olen tätä vatvonut,
ja kaikkeni vihdoin olen uhrannut.
lauantai 20. lokakuuta 2012
Darling are you ready to die?
Army of the broken hearts is arounding you,
haunting you, trying to make you blue,
darling are you ready to die?
Army of the petrayed lovers,
is pulling you down from your shoulders,
darling are you ready to die?
Army of the killed relationships,
is taking away your fingertips,
darling are you ready to die?
Cause baby it's your time to pay,
you can never take away the words you say,
you knew and you still play,
darling are you ready to go?
Army on the mad-minded walk,
there is no reason to talk,
darling are you ready to die?
Army of the destroyed love,
they are here, hugh, and above,
darling are you ready to die?
Army of the terrible hunger,
honey, they are growing stronger,
darling are you ready to die?
Cause baby it's your time to pay,
about the mistakes you've made,
about the game yu once played,
darling are you ready to go?
Darling are you ready to die,
army of your haunters will kick you down,
baby are you still gonna lie,
honey they're breaking you down.
haunting you, trying to make you blue,
darling are you ready to die?
Army of the petrayed lovers,
is pulling you down from your shoulders,
darling are you ready to die?
Army of the killed relationships,
is taking away your fingertips,
darling are you ready to die?
Cause baby it's your time to pay,
you can never take away the words you say,
you knew and you still play,
darling are you ready to go?
Army on the mad-minded walk,
there is no reason to talk,
darling are you ready to die?
Army of the destroyed love,
they are here, hugh, and above,
darling are you ready to die?
Army of the terrible hunger,
honey, they are growing stronger,
darling are you ready to die?
Cause baby it's your time to pay,
about the mistakes you've made,
about the game yu once played,
darling are you ready to go?
Darling are you ready to die,
army of your haunters will kick you down,
baby are you still gonna lie,
honey they're breaking you down.
torstai 18. lokakuuta 2012
Ei se laula enää
Pikkulintu lensi pesästään,
ei se laula meille enään,
on sen siipisulat katkenneet,
ja muistot hyvin kärsineet.
Ei se enää taivaalla lennä,
ei ole hyvä toivoa elätellä,
ei se koskaan enää laula,
ei se koskaan enää laula.
Rautanaula läpi siipisulan, pienen sulan,
kuin lumiukko kevätauringossa minäkin nyt sulan,
pikkulintu pudonneena ei enää laula,
huutaa tuskissaan "Jumala mua auta"!
Pikkulintu lensi etelään,
ei se sinne pääse enään,
ei ilma sitä koskaan kannattele,
ei se edes toivoa elättele.
Mikä riittäisi nostamaan ojan pohjalta
tuon haavoittuneen olennon?
Ei se koskaan enää laula,
ei se koskaan enää laula.
Rautanaula läpi rintakehän, pienen kehän,
kuin perhonen, vain yhden päivän tänä vuonna elän,
pikkulintu uneen vaipuneena ei enää laula,
ei huuda ääneen enää "Jumalauta mua auta"!
Ei pääse läpi kiven, ei ilman eikä taivaan,
tämä pikkulintu kaipaa enää vain rauhaan.
"Päästäkää mut tuskistani, en kai kestä täällä,
ei kanna ilma minua, en ole paikan päällä.
Antakaa mun mennä en halua enää elää,
onko mulla enää mitään
syytä olla siipirikkona kun en enää laula,
kun en koskaan laula, lävisti mut rautanaula".
Rautanaula, lautanaula, läpi lintuolennon,
jätti jälkeensä vain tuskan hyvin hennon,
pikkulintu maatuu syksyn lehtien mukana,
huutaa joku muu sen puolesta "miksei kukaan täällä auta?"
ei se laula meille enään,
on sen siipisulat katkenneet,
ja muistot hyvin kärsineet.
Ei se enää taivaalla lennä,
ei ole hyvä toivoa elätellä,
ei se koskaan enää laula,
ei se koskaan enää laula.
Rautanaula läpi siipisulan, pienen sulan,
kuin lumiukko kevätauringossa minäkin nyt sulan,
pikkulintu pudonneena ei enää laula,
huutaa tuskissaan "Jumala mua auta"!
Pikkulintu lensi etelään,
ei se sinne pääse enään,
ei ilma sitä koskaan kannattele,
ei se edes toivoa elättele.
Mikä riittäisi nostamaan ojan pohjalta
tuon haavoittuneen olennon?
Ei se koskaan enää laula,
ei se koskaan enää laula.
Rautanaula läpi rintakehän, pienen kehän,
kuin perhonen, vain yhden päivän tänä vuonna elän,
pikkulintu uneen vaipuneena ei enää laula,
ei huuda ääneen enää "Jumalauta mua auta"!
Ei pääse läpi kiven, ei ilman eikä taivaan,
tämä pikkulintu kaipaa enää vain rauhaan.
"Päästäkää mut tuskistani, en kai kestä täällä,
ei kanna ilma minua, en ole paikan päällä.
Antakaa mun mennä en halua enää elää,
onko mulla enää mitään
syytä olla siipirikkona kun en enää laula,
kun en koskaan laula, lävisti mut rautanaula".
Rautanaula, lautanaula, läpi lintuolennon,
jätti jälkeensä vain tuskan hyvin hennon,
pikkulintu maatuu syksyn lehtien mukana,
huutaa joku muu sen puolesta "miksei kukaan täällä auta?"
perjantai 12. lokakuuta 2012
Peurankaataja
Mikä siinä on kun pitää heittää loskaa niskaan,
heittää kaivoon, hukuttaa sitten paskaan?
Näyttää ettet ole minkään arvoinen,
nuori ja niin naiivi, olen aina, kuten ennen.
Olen jalaton peura,
maski viaton, aivan liian nöyrä,
en pidä puoliani, en koskaan sano vastaan,
ja se on syy miksi joudun aina tähän ansaan.
Revi irti raajat,
sillä tavoin minut ojaan kaadat,
hukuttaudun kuopanpohjan mutavesiin,
ja joudun sinne eksyksiin.
Kuljen jälleen ilman karttaa,
annan aina vaiston kuljettaa,
mutta miksi siihen luotan kun se kuitenkin harhaan johtaa?
Mikä siinä on kun pitää hyväksi käyttää,
repiä kaikki ensin irti, sitten jälleen pois jättää?
Näyttää että olen arvoton kuin markan raha,
olenko todellakin aina niin paha?
Istun tässä, vedän jälleen kaiken irti,
sanoillani kasaan jälleen suojamuurini,
ehkä ne kestää, mistä sitä tietää,
jospa aika sen joskus minulle näyttää.
Revi irti kädet, jalat, kasvojeni piirteet,
tiedän kyllä miksi jälleen niin teet,
musta mieli, musta sielu ja se sinusta paistaa,
otsassasi tekstinä se muille loistaa.
heittää kaivoon, hukuttaa sitten paskaan?
Näyttää ettet ole minkään arvoinen,
nuori ja niin naiivi, olen aina, kuten ennen.
Olen jalaton peura,
maski viaton, aivan liian nöyrä,
en pidä puoliani, en koskaan sano vastaan,
ja se on syy miksi joudun aina tähän ansaan.
Revi irti raajat,
sillä tavoin minut ojaan kaadat,
hukuttaudun kuopanpohjan mutavesiin,
ja joudun sinne eksyksiin.
Kuljen jälleen ilman karttaa,
annan aina vaiston kuljettaa,
mutta miksi siihen luotan kun se kuitenkin harhaan johtaa?
Mikä siinä on kun pitää hyväksi käyttää,
repiä kaikki ensin irti, sitten jälleen pois jättää?
Näyttää että olen arvoton kuin markan raha,
olenko todellakin aina niin paha?
Istun tässä, vedän jälleen kaiken irti,
sanoillani kasaan jälleen suojamuurini,
ehkä ne kestää, mistä sitä tietää,
jospa aika sen joskus minulle näyttää.
Revi irti kädet, jalat, kasvojeni piirteet,
tiedän kyllä miksi jälleen niin teet,
musta mieli, musta sielu ja se sinusta paistaa,
otsassasi tekstinä se muille loistaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)