maanantai 5. joulukuuta 2011

Lapsi

Olen sulkenut silmäni,
kuivattanut mieleni,
hiljentänyt puheeni,
ja sitonut kieleni.

Mielipiteistä luopunut,
kuoreksi muuttunut,
muita satuttanut,
ja itseä kiduttanut.

Muuttunut luuksi,
tästä joksikin muuksi,
sielusta mustaksi,
onnettomammaksi.

Luovuttanut
ja yrittänyt,
pudonnut
ja lentänyt.

Noussut
ja kaatunut,
kuollut,
ja henkiin herännyt.

Ja silti minä jatkan,
koko matkan,
alusta loppuun,
lopusta alkuun.

Kuolettaen kaiken,
unohtaen ikuisuuden,
kaikesta luopuen,
lopuksi hajoten.

Sieluton,
ja vieläpä kasvoton,
tuo lapsi onneton,
kuolematon,
hän lapsi kuoleman on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti