keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Supermies.

Miksi joudun olemaan,
voimakas ja vahva, lentämään läpi taivaan,
olemaan tunteeton ja samalla niin empaattinen,
sydämen sisältä suorastaan apaattinen?

Miksi on leikittävä
ja sen tueksi esitettävä
roolia supermiehen,
joka ymmärtää kaiken,
joka on onnellinen,
ja yksin surullinen,
se terapeutin sijainen.

Miksi joudun pysymään,
täällä enkä pääse lähtemään,
mikä pitää mua tässä,
kun olen häviämässä?

Miksi on leikittävä
ja sen tueksi esitettävä
roolia supermiehen,
joka ymmärtää kaiken,
joka on onnellinen,
ja yksin surullinen,
se terapeutin sijainen.


Antaisinko olla,
kun alkaa seota polla,
näistä ajatuksista,
teoista ja sanoista?

Miksi on leikittävä
ja sen tueksi esitettävä
roolia supermiehen,
joka ymmärtää kaiken,
joka on onnellinen,
ja yksin surullinen,
se terapeutin sijainen.

Ehkä on jo vuoroni
päättää aikani?
Kun olen lopettanut pelini,
kuluttanut velkani,
ja tuhat kertaa pettynyt,
voinko lähteä nyt?

Miksi oli leikittävä
ja sen tueksi esitettävä
roolia superihmisen,
joka ymmärsi kaiken,
joka oli onnellinen,
ja yksin surullinen,
se turhanpantti entinen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti