Höyhenet.

Haavat käsissäni,
arvet kasvoissani.
minut maahan alistavat,
virheistäni muistuttavat.
Pakko olla, pakko olla,
höyhenlapsi, painona nolla.

Hauta anoreksian,
näyttää jokaisen vian.
Sinun juostava on,
vaikka oletkin voimaton.
Pakko olla, pakko olla,
höyhenlapsi, painona nolla.


Varjona taas kuljen,
muilta mieleni suljen.
On tyhjä jo pääni,
enkä jatka elämääni.
Pakko olla, pakko olla,
höyhenlapsi, painona nolla.

Kaiken näen valuvan pois,
ei huonommin tää olla vois?
Tuhosin oman elämän,
enää nään vain hämärän.
Pakko olla, pakko olla,
höyhenlapsi, painona nolla.