Sisko Anoreksia.

Huuhdo muistosi pois kaiken muun mukana,
et kai halua muistaa aikoja joina kukaan ei ollut tukena,
vaan yksin piti selvitä päivästä jokaisesta,
hetkistä kivuliaista, satuttavista katseista.

Voit ikuisesti peilikuvaasi tuijottaa,
mutta se ei tee sinusta koskaan parempaa,
laihuus ei synny muuten kuin raa'alla työllä,
rangaistuksena voit käyttää iskuja vyöllä,
silloin kun satut liian paljon syömään,
pääset itseäsi vatsaan monta kertaa lyömään.

Sisko, mut pelasta, pulasta pois auta,
tai älä oikeastaan huolehdi, pärjään aina,
sisko, mut unohda, älä itseäsi satuta,
tai anna mun kuolla, jos haluat; tapa.

Anoreksia minut hukuttaa,
ei auttanutkaan mun siskoni taaskaan,
se minut hautaan saattaa,
en pääse elämään uudestaan.
Sisko miksi kaiken tämän opetit,
minun elämäni liian aikaisin lopetit?

Siskoni anoreksia, kiitos kaikesta,
ei muistella, ei puhuta tästä paskasta,
vaan jatketaan elämää taivaassa,
me ollaan ikuisesti turvassa,
ruoka ei meitä tänne seuraa, ei se tänne pääse,
tehtävä on maan päällä ikuisesti elää sen.